Miksi hyönteisruoka?
Kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä!
Naksuhyönteiset eivät ole pelkästään herkullisia ja luontoa säästävästi kasvatettua ruokaa, vaan ne ovat myös todellista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia, vitamiineja, terveellisiä rasvoja ja antioxidantteja, eikä juuri yhtään epäterveellisiä rasvoja ja hiilihydraatteja.
Party Bugsit ovat aidoilla mausteilla maustettuja, premiumlaatuisia, syöntivalmiita bilenaksuja, jotka on valmistettu kasvatetuista, kokonaisista ja paahdetuista kotisirkoista. Tuotteet on maustettu ja käsin pakattu Suomessa.
Sirkkamme eivät ole uppopaistettuja vaan kuivapaahdettuja! Tuotteemme eivät siten sisällä tyypillisiä uppopaistossa käytettyjä transrasvoja.
Party Bugsit sopivat kaikkiin juhliin ja tapahtumiin olit sitten baarissa, ravintolassa, elokuvissa, festivaaleilla, lätkämatsissa tai vaikka pikkujouluissa. Sopii erityisesti olutnaksuksi tai viinin kanssa!
Party Bugs on seuraavan sukupolven terveellisempi bilenaksu, jonka menestys perustuu markkinoiden parhaisiin resepteihin ja laadukkaimpiin hyönteisiin, trendikkääseen ja kestävään hauskanpitoon ystävien kanssa sekä siihen, että kuluttajat saavat premiumtuotteeseen kohtuullisella hinnalla.
Hyönteisten syöminen on terveellistä!
Hyönteisissä on 60–70% proteiinia sekä paljon rautaa, magnesiumia, sinkkiä ja B12-vitamiinia. Hyönteisten omegarasvahappokoostumuskin on samanlainen kuin kalassa. Lisäksi kitiini kuitumaisena vähentää ruoansulatuskanavan tulehdusta.
Kotisirkat sisältävät runsaasti proteiinia, rautaa, kreatiinia, kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä, minkä lisäksi niissä on kalan tyyppinen omegarasvahappokoostumus. Sirkkamme eivät ole uppopaistettuja vaan kuivapaahdettuja! Tuotteemme eivät siten sisällä tyypillisiä uppopaistossa käytettyjä transrasvoja. Tiesitkö, että sirkoissa on viisi kertaa enemmän antioksidantteja kuin appelsiinissa? Korkean B12-vitamiinipitoisuutensa ja punaista lihaa huimasti terveellisemmän ravintokoostumuksensa ansiosta hyönteiset ovat oivallinen lisä tasapainottamaan muuten kasvispainotteista ruokavaliota. Hyönteisruoasta saatava kitiini ja sen hajoamistuotteet, kito-oligosakkaridi ja kitosaani, toimivat ravintokuidun tavoin. Kitiinin terveysvaikutuksista voit lukea Otto Seleniuksen Pro Gradu-työstä. Koska kotisirkoista poistuu paahdettaessa 75% painosta vetenä, on paahtokuivattu kotisirkka varsinaista voimaruokaa.
Hyönteiset ovat todellista superruokaa!
Hyönteisruoka säästää luontoa!
Tiesitkö, että naudanlihakilon tuottaminen vaatii 12 kertaa enemmän rehua, 100 kertaa enemmän tilaa ja 22000 kertaa enemmän vettä kuin hyönteiskilon tuottaminen? Lisäksi nauta tuottaa 50 kertaa enemmän metaania painokiloa kohden.
Party Bugseilla herkuttelet terveellisemmin
ja
kaupan päällisiksi maailmakin pelastuu!
Kaiken kansan herkku ja juhlaruoka kautta aikain!
Hyönteisiä käytetään ihmisravintona kaikkialla maailmassa. Ranskassa sirkkoja syödään viinin kanssa ja Suomessakin muurahaisen munat on tuttu juttu. Turilaita on syöty ainakin Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Moldaviassa ja Valakiassa aina 1900-luvulle asti. Syömme tietämättämme vuosittain puolisen kiloa hyönteisiä osana päivittäisiä elintarvikkeita.
Hyönteiset ruokana ei myöskään ole Euroopassa mikään uusi juttu, sillä se oli aikanaan ihan yhtä tavallinen juttu kuin muualla maailmassa tänään. Antiikin aikana hyönteisillä herkuttelu kuului myös kreikkalaisten ja roomalaisten ruokavalioon. Aristoteles herkutteli laulukaskailla ja Plinius vanhempi taas oli hulluna kovakuoriaisten toukkiin. Onkin paradoksaalista, että länsimaissa arvostetaan kaikkia muita puolia antiikin kulttuurista, mutta hyönteisten syöntiä on unohdettu kokonaan.
Hyönteisten karttamisesta ruokana Euroopassa voi itse asiassa syyllistää Kristoffer Kolumbusta, joka tutkimusetkensä jäsenien kanssa käyttivät syntyperäisten asukkaiden tapaa käyttää hyönteisiä ravintonaan esimerkkinä raakalaisuudesta sekä tapana epäinhimillistää intiaaneja, joita he myöhemmin orjuuttaisivat. Uuden ajan teollisuuden ja orjuuden tukema monokulttuuriviljely myös altisti sadot hyönteistuhoille, mikä stigmatisoi entisestään hyönteisiä Euroopan ja Amerikkojen mantereilla.
Kolumbuksen harharetkistä huolimatta entomofagia eli hyönteisten syönti ihmisruokana on jokapäiväistä herkkua 2 miljardille ihmiselle.
Previous slide
Next slide
Viittaukset tieteellisiin tutkimusartikkeleihin, joissa yllä mainitut hyönteisruoan terveyshyödyt on todettu
Williams, J.P.& Williams, J.R., Kirabo, A. & Chester, D. & Peterson, M. (2016), ”Nutrient Content and Health Benefits of Insect”, in Insects as Sustainable Food Ingredients — Production, Processing and Food Applications , Ch 3, Pages 61–84, edited by Dossey, Aaron T. & Morales-Ramos, Juan A. & M. Guadalupe Rojas, Academic Press, Elsevier Inc.
Rumpold, Birgit A. & Schlüter, Oliver K. (2013), ”Nutritional composition and safety aspects of edible insects”, Molecular Nutrition & Food Research , Volume 57, Issue 5, May 2013, Pages 802-823. WILEY‐VCH Verlag GmbH & Co. KGaA, Weinheim
Belluco, Simone & Losasso, Carmen & Maggioletti, Michela & Alonzi, Cristiana C. & Paoletti, Maurizio G. & Ricci, Antonia, (2013), ”Edible Insects in a Food Safety and Nutritional Perspective: A Critical Review”, Comprehensive REVIEWS in Food Science and Food Safety , Volume 12, Issue 3, May 2013, Pages 296-313, A Publication of the Institute of Food Technologists .
Banjo, A.D, & Lawal, O.A. & Songonuga, E.A., (2006), ”The nutritional value of fourteen species of edible insects in southwestern Nigeria”, African Journal of Biotechnology , Volume 5, Issue 3, Pages 298-301, 2 February 2006.
Ghosha, Sampat & Lee, So-Min & Jung, Chuleui & Meyer-Rochowcd, V.B., (2017), ”Nutritional composition of five commercial edible insects in South Korea”, Journal of Asia-Pacific Entomology , Volume 20, Issue 2, June 2017, Pages 686-694, Elsevier Inc.
DeFoliart, Gene R. (Emeritus Professor), (1992), ”Insects as human food: Gene DeFoliart discusses some nutritional and economic aspects”, Crop Protection , Volume 11, Issue 5, October 1992, Pages 395-399, Elsevier Inc.
Ramos-Elorduya, Julieta & Morenoa, Jose Manuel Pino & Prado, Esteban Escamilla, Perez, Manuel Alvarado & Oteroc, Jaime Lagunez & Guevarad, Oralia Ladronde (1997), ”Nutritional Value of Edible Insects from the State of Oaxaca, Mexico”, Journal of Food Composition and Analysis , Volume 10, Issue 2, June 1997, Pages 142-157.
Bukkens, Sandra G.F., (2010), ”The nutritional value of edible insects”, Ecology of Food and Nutrition , Volume 36, 1997 – Issue 2-4, Pages 287-319. Taylor & Francis .
Di Mattia, Carla & Battista, Natalia & Sacchetti, Giampiero & Serafini, Mauro, (2019), ”Antioxidant Activities in vitro of Water and Liposoluble Extracts Obtained by Different Species of Edible Insects and Invertebrates”, Frontiers in Nutrition , 15 July 2019.
Azuma, Kazuo & Osaki, Tomohiro & Minami, Saburo & Okamoto, Yoshiharu, (2015), ”Anticancer and Anti-Inflammatory Properties of Chitin and Chitosan Oligosaccharides”, Journal of Functional Biomaterials , Volume 6, Issue 1, 2015 March, Pages 33–49 .
Je, Jae-Young & Kim, Se-Kwon, (2012), ”Chitooligosaccharides as Potential Nutraceuticals: Production and Bioactivities”, Ch. 21 in Advances in Food and Nutrition Research , Volume 65, 2012, Pages 321-336, Elsevier Inc.
Ngo, Dai-Hung & Kim, Se-Kwon, (2014), ”Antioxidant Effects of Chitin, Chitosan, and Their Derivatives”, Ch. 2 in
Advances in Food and Nutrition Research , Volume 73, 2014, Pages 15-31, Elsevier Inc.
Benhabilesa, M.S. & Salah, R. & Lounici, H. & Drouiche, N. & Goosend, M.F.A. & Mameri, N., (2012), ”Antibacterial activity of chitin, chitosan and its oligomers prepared from shrimp shell waste”, Food Hydrocolloids , Volume 29, Issue 1, October 2012, Pages 48-56, Elsevier Inc.
Je, Jae-Young & Kim, Se-Kwon, (2006), ”Antioxidant activity of novel chitin derivative”, Bioorganic & Medicinal Chemistry Letters , Volume 16, Issue 7, 1 April 2006, Pages 1884-1887, Elsevier Inc.
Tällä artikkelilla on 2 kommenttia
Hei! Onko hyönteisiä tai niiden kehitysvaiheita sisältävässä tuotteessa aina ja ehdottomasti oltava merkintä että niitä on käytetty? En tarkoita vain sirkkoja, vaan kaikkia hyönteisiä, joita on tarkoituksella lisätty ruokatuotteeseen. Velvoittaako lainsäädäntö yksiselitteisesti? Yt. Irene Moring
Hei,
Elintarvikkeissa on ilmoitettava KAIKKI niihin lisätyt ainesosat.
Ks. Ruokaviraston elintarvikemerkintäohjeet.
Terveisin,
Mr. Party Master